Ehdokasnumero: 11
Olen 47-vuotias perheenisä Nummelasta ja vaimoni miehistö käsittää lisäkseni kolme 6–10-vuotiasta poikaa. Olen toiminut koko työurani kirkossa tai sen piiriin kuuluvissa järjestöissä.
Ensimmäiset kokemukseni palvelutehtävistä seurakunnassa olivat diakoniatyön kirpputorin avoinna pitäminen kerran viikossa, suntion avustaminen kirkossa sekä seurakunnan emännän avustaminen erilaisissa kahvituksissa sekä myöhemmin erilaiset kanttorin sijaisuudet toimituksissa ja jumalanpalveluksissa. Nämä tehtävät hoidin pääosin vapaaehtoisena tai satunnaisesti palkkiotoimisena. Mutta niistä kasvoi minulle työura. Ensin seurakunnan kiinteistötoimen toimistosihteerinä (7 vuotta), sitten Suomen Raamattuopiston Säätiön kanttorina ja it-vastaavana (13 vuotta) sekä tällä hetkellä Lähetysyhdistys Kylväjän talous- ja hallintojohtajana (7,5 vuotta). Työelämän lisäksi olen palvellut yhden kauden kirkkovaltuutettuna/seurakuntaneuvoston jäsenenä Kauniaisten suomalaisessa seurakunnassa sekä yhden kauden varavaltuutettuna ja nyt kolmatta vuotta kirkkoneuvoston jäsenenä Vihdin seurakunnassa.
Olen saanut siis katsoa seurakuntaelämää hyvin monelta näkökulmalta: aktiivi seurakuntalaisena, päätoimisena työntekijänä, luottamushenkilönä, kirkonpenkin kuluttajana yms. Monta hyvin tärkeää kohtaamista on tapahtunut kirkossa ja kirkon edustalla.
Vihdin seurakunnassa moni asia on hyvin. Meillä on monenlaista mihin osallistua ja olla mukana. Mutta toiminta on ajautunut vuosien saatossa pitkälti työntekijävetoiseksi, mikä ei ole vain paikallinen ilmiö. Lisäksi toiminta on hyvin hajanaista ja sisäisen työnjaon siiloittamaa, jolloin eri osioiden summat eivät tee parasta tulosta. Viime vuosina on tehty rohkeita avauksia siihen suuntaan, että on aika seurakuntalaisten olla mukana tekemässä, ei vain yleisössä, sekä etsitty uusia toimintatapoja. Tarvitsemme toki edelleen hyviä ja päteviä työntekijöitä ja viranhaltijoita. Mutta realismia lienee, että tulevina vuosina ja vuosikymmeninä seurakunnan tulot eivät riitä nykyiseen mittakaavaan, joten työntekijöiden roolin tulisi muuttua kohti mahdollistajaa ja valmentajaa. Siksi onkin vastuullista toimia jo nyt, vaikka se välillä vaatisikin uusia rohkeita toimenpiteitä ja päätöksiä.
Seurakunnan olemukseen kuuluu, että se on yhteisö, eikä mikä tahansa yhteisö, vaan Jeesuksen seuraajien yhteisö. Sitä tahtoisin olla omalla toiminnallani ja esimerkilläni edistämässä.